Lemminkäisen temppeli

Mikä on Lemminkäisen temppeli?

Väinämöisen mytologian mukaan maapallon syntyessä muodostui pohjoisnavalle keskipakoisvoiman aiheut­tamana yli 250 km läpimittainen spiraalinmuotoinen onkalo. Edelleen tarinan mukaan alkuperäinen pohjoisnavan paikka ennen planeettamme akselin äkillistä kallistumaa oli nykyisen Helsingin kohdalla. Näin siis myös mainittu onkalo sijaitsee Uudenmaan alla. Tämä valtava maanalainen tila, manala, pitää sisällään mytologian Lemminkäisen temppelin.

Eikö luola sijaitsekaan Sipoossa?

Tämä käsitys johtuu siitä, että ainoa tarinan mainitsema sisäänkäynti luolaan on Sipoon Gumbostrandissa sijaitsevan Kyypelivuoren juurelta alkava tunneli. Tästä syystä huomio ja toimenpiteet asiassa ovat kohdistuneet tuohon yhteen paikkaan Sipoossa.

Miten saaga voi tietää onkalon koon noin tarkaan?

Temppelin alapuolella on Bockin perheen saagan mukaan suunnaton Pohja, jonka halkaisija on tarinan mukaan suurempi kuin Uudenmaan halkaisija, joka on 250 km.

Onko temppeli löytynyt vai vieläkö sitä etsitään?

Lemminkäisen temppeliä ei milloinkaan ole etsitty. Saaga kertoo suuaukon sijainnin metrin tarkkuudella, joten se ei missään vaiheessa ole ollut hukassa. Etsimisen sijaan luolaa on avattu maa-aineksesta.

Miksi luola on ummessa, miksi sitä ylipäänsä pitää avata?

Tarinan mukaan vuonna 987 kristinusko tuli Gårdarike Ruslandiin, ja sen varoittamina suomalaiset sulkivat muinaisen temppelinsä.

Uskoiko Ior Bock, että kallion sisällä on temppeli?

Ior oli erittäin kiinnostunut saamaan selville pitääkö tarina temppelistä paikkansa, mutta tämä ei tarkoita sitä, että hänellä olisi ollut tuloksen suhteen ehdotonta ennakko-odotusta suuntaan tai toiseen. Kyseessä on tarina, ja niiltä osin kuin tarinan historiallisuus ei ole kiistatonta, oli asia hänen mukaansa parasta ”jättää auki” – ainakin siihen saakka kunnes tulee esiin uutta tietoa.

Kesällä 1987, kun kaivaukset olivat juuri käynnistyneet ensimmäisen kerran, Ior kommentoi tätä kysymystä Keski-Uusimaa -lehdelle seuraavasti:

Jos sieltä ei löydy mitään, silloin tarina on ollut symbolinen. Olen aina sanonut, etten itse usko siihen, mutta tarinana legenda on ollut valtava.

”Lemminkäisen temppeli Sipoossa?”, Keski-Uusimaa, 1987.

Onko ylipäänsä järkeä ryhtyä moiseen hankkeeseen yhden tarinan perusteella?

Arkeologisiin tutkimuskohteisiin liittyy lähes aina jokin tarina. Toisaalta Sipoon Kyypelivuori on luonnon muovaamana paikkanakin niin erikoinen ja vaikuttava, että sitä kannattaisi tutkia ilman tarinaakin. Ei ole vaikea päätellä, että jos seudulla yleensä on aikanaan ollut asutusta, on vuori ollut rituaalikäytössä. Vuoren tutkimiseen ja luolan avaamiseen osallistuneiden mielestä kesällä ulkona työskentely ja temppelitarinan mahdollisen historiallisuuden selvittäminen on antoisampi tapa käyttää aikaansa kuin vaikkapa toimistossa istuminen tai kotona television katselu.

Mitä luolan avaamisprojektille kuuluu?

Vuorella oli vuosina 1987–1999 kaivaus- tai tutkimustoimintaa paria välivuotta lukuunottamatta joka kesä. Tämän kaivutyön tuloksena luolaa avattiin noin 50 metrin matkalta. Tilan leveyttä/korkeutta voisi kuvata niin, että sinne mahtuisi hyvin ajamaan kuorma-autolla sisään.

Vuonna 1999 vuori siirtyi pakkohuutokaupassa Astanga Jooga Helsinki Oy:n omistukseen. Uusi omistaja ei ole toistaiseksi tiedottanut kohteessa suoritetuista toimenpiteistä tai sitä koskevista tulevaisuuden suunnitelmista.

Mikä sai Lemminkäinen Oy:n aikoinaan lähtemään kaivaushankkeeseen mukaan?

Yhtiön suuromistaja ja toimitusjohtaja Heikki Pentti kommentoi asiaa Iltalehdessä (22.9.1990) seuraavasti: ”Tunnen Ior Bockin kymmenien vuosien takaa. Kyypelinvuoren hanke vaikutti hauskalta ja mielenkiintoiselta, mutta siinä oli pieniä taloudellisia vaikeuksia, siksi tuimme Bockia hiukan.”

Miksi Lemminkäinen Oy vetäytyi hankkeesta?

Ior Bockin Gumbostrandin tilalla majailleiden vieraiden hashiksen poltosta tehtiin rikosilmoitus ja koko porukka pidätettiin. Kaivuprojektin alullepanijat ja vetäjät, amerikkalaiset Jim Chesnar ja Stuart Rice tuomittiin vankeuteen ja maastakarkoitukseen. Ior Bock tuomittiin kolmen kuukauden ehdolliseen vankeus­rangaistukseen ja maksamaan valtiolle ”hukkaamansa huumeen” (piipussa polttamansa hampun, jonka kasvattaminen ei maksa mitään) arvona 15 000 markkaa.

Huomaa, että Lemminkäinen Oy:n osallistuminen hankkeeseen rajoittui vain noin kahden viikon työpanokseen syys- ja lokakuun vaihteessa 1989. Suurin osa kaivutyöstä on tehty myöhemmin 1990-luvulla Heikki Hakulinen Ky:n toimesta.

Minkälainen sopimus Lemminkäinen Oy:n ja Ior Bockin välillä oli?

Sopimusteknisesti kyseessä oli laina, jonka kiinnityksenä oli Boxströmien kotitalo ja rantatontti Sipoossa sekä osa temppelivuoren tontista. Yhtiöllä ei kuitenkaan ollut aikomusta periä lainaa takaisin, ainakaan Bockin/Pentin elinaikana. Tilanne muuttui, kun toinen urakoitsija (Heikki Hakulinen Ky) haki vuonna 1999 Iorilta saataviaan pakkohuutokaupan kautta. Lemminkäinen Oy:n kiinnitys oli järjestyksessä ensimmäisenä, jolloin Heikki Pentti joutui tahtomattaan ystävänsä velkojaksi.

Lisäksi jo yhteistyötä käynnistettäessä vuonna 1989 oli Heikki Pentin henkilökohtaiseen omistukseen siirtynyt kaksi Ior Bockin vanhemmiltaan perimää Augustin Ehrensvärdin maalaamaa öljyvärimaalausta.

Vuorineuvos Heikki Pentti kuoli vuonna 2008.

Kesällä 2010 Heikki Pentin leski palautti oma-aloitteisesti edellä mainitut öljyvärimaalaukset Iorille. Taulut tullaan Iorin toivomuksen mukaisesti lahjoittamaan Suomenlinnaan.

Menikö huutokaupassa jokin pieleen?

Velkoja Heikki Hakulinen Ky käynnistytti Sipoon tonttien pakkohuutokaupan kesällä 1999 pian Iorin halvaantumisen jälkeen. Huutokaupan aikoihin Ior makasi Käpylän kuntoutuskeskuksessa tietämättä, tai ainakaan voimatta osallistua siihen mitä oli tapahtumassa. Lemminkäinen Oy:n etuimmuus kiinnityksissä ja 10 vuoden lainakorko aiheutti sen, että huutokaupan tuotto meni käytännössä kokonaan heille. Pian järjestettiinkin toinen pakkohuutokauppa, tällä kertaa kohteena Ruusankadulla, Helsingissä sijainnut Iorin kaupunkiasunto.

Ruusankadun 40 m² kaksio myytiin 468 000 markalla. Terveydenhuoltoalan työntekijä (nainen) kavalsi kuitenkin myynnistä saadut rahat itselleen. Kavaltaja tuomittiin vankeuteen, mutta rahoja ei tiettävästi koskaan saatu takaisin.

Kun Ior lopulta pääsi sairaalasta hänen asuntonsa irtaimisto oli siirretty Munkkiniemessä sijaitsevaan Helsingin kaupungin vuokra-asuntoon, jossa hän asui elämäsä loppuun asti.

Tilaa oma kappaleesi!
Bockin perheen saaga
Ior Bock (kovakantinen – 1996)
€ 32,00 (sis. postituksen)