Ilta-Sanomat 4.8.1987

Ulkomaalaiset etsivät esihistoriallista temppeliä

Museovirasto pitää hanketta huvittavana

Suomenlinnassa omaperäisillä opastuksillaan ihastuttanut ja vihastuttanut Ior Bock, paremmin tunnettu aiemmalta nimeltään Svedlin, yllättää jälleen. Tällä kertaa Bock yrittää kaivautua esihistoriaan asti apunaan joukko ympäri maailmaa keräytyneitä nuoria. Sipoossa sijaitsevasta Gumbostrandista kaivajat uskovat löytävänsä pakanallisen ”Lemminkäisen temppelin”. Suomalaiset asiantuntijat pitävät hanketta surkuhupaisana.

Gumbostrandilaiset ovat saaneet parin viikon ajan ihmetellä korkeiden kalliopaasien vierustalla tehtyjä outoja kaivauksia. Kallioiden välistä on kiveä ja maata kaivettu jo puolentoista metrin verran. Ulkomaalaiset vieraat maksavat omasta pussistaan mm. kaivurin käytön kallion louhimisessa. Itse he ovat varustautuneet ”arkeologiseen” tehtäväänsä lapioin, muoviämpärein ja kottikärryin.

Ior Bockin perintöhuvilalle on kerääntynyt matkalaisia mm. Australiasta, Yhdysvalloista, Kreikasta, Irlannista ja Saksasta. Kaikkia yhdistää kiinnostus mytologioihin, hämäriin uskomuksiin ja vanhoihin taruihin. Suomeen Ior Bockin vieraiksi he tulivat tältä intialaisessa hippikeskuksessa kuulemansa Väinämöis-myytin innostamina.

Ior Bock väittää, että Väinämöis-myytti on hänen suvussaan perimätietona kulkenut kertomus ajoilta ennen katolisen uskon leviämistä Suomeen. ”Legendan” mukaan Bockin mailla sijaitseva Kyypelivuori oli merkittävä pakanallisen ajan uskonnollinen keskus. Vuoren alle oli kaivettu Lemminkäisen temppeli, joka suljettiin ja peitettiin vuonna 987, jotta paavin joukot eivät sitä löytäisi. Kalevalaa Bock ei halua sekoittaa myyttiin, hän luottaa enemmän suulliseen perimätietoon kuin Lönnrotin keräämiin runoihin.

– Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 1000 vuotta temppelin sulkemisesta. Uskon, että minulla on oikeus avata se, Bock sanoo.

Havaijilla asustava, 22 vuotta maailmaa kiertänyt amerikkalainen Jim Chesnar johtaa Lemminkäisen temppelin etsintöjä. Kalevala on hänelle tuntematon opus. – En koskaan lue kirjoja.

Jim Chesnar pitää kaivauksia merkittävinä, koska hän uskoo temppelin löytämisen ratkaisevan ihmiskuntaa kauan askarruttaneita kysymyksiä. Hänen mukaansa Väinämöis-myytti paljastaa maailman syntyyn liittyviä asioita ja antaa vastauksen mm. puuttuvan renkaan arvoitukseen.

On vaikeaa saada selville, mihin Bock, Chesnar ja nuoret perustavat horjumattoman uskonsa Väinämöis-myyttiin ja Lemminkäisen temppelin olemassa oloon. Sen enempää arkeologian kuin muidenkaan tieteiden apuun he eivät turvaudu. Heidän on myös vaikea määritellä selkeästi, mitä myytti oikein pitää sisällään. Kaivauksia kuitenkin jatketaan, vaikka mitään temppeliin viittaavaa ei ole vielä näkynyt.

Entä jos kallion alta löytyy temppelin ovi?

– Menemme sisään ja kävelemme sisällä alastomina. Ovelta johtaa alaspäin monta kilometriä pitkä maanalainen, kultainen tie. Sen jälkeen luovutamme vastuun Suomen hallitukselle ja matkustamme pois. Temppeli tulee olemaan sensaatiomainen löytö, ja tänne matkustaa ihmisiä joka puolelta maailmaa sitä katsomaan, Jim Chesnar luettelee silmää räpäyttämättä.

Museovirastoa huvittaa

Tieto Ior Bockin kaivaustöistä on kantautunut myös Museovirastoon. Muutama vuosi sitten Bock otti yhteyttä virastoon esitellen heille teoriaansa temppelin sijainnista. Museovirastossa ei otettu asiaa tuolloin vakavasti, eikä sitä oteta nytkään.

– Meidän tiedossamme ei ole minkäänlaista Gumbostrandissa sijaitsevaa esihistoriallista esiintymää, kertoo Museoviraston esihistorian toimiston vs. toimistopäällikkö Paula Purhonen.

Purhonen pitää Bockin antamaa vuosilukua 987 tuulesta temmattuna.

Näin tarkkoja vuosilukuja ei ole koko Suomen historian ajalta tiedossa. Vanhimmat ajanmääritykset liittyvät ristiretkien aikaan, suunnilleen 1150-luvulle, mutta nekin ovat epäselviä.

Purhosen mukaan Suomesta ei ole löytynyt esihistoriallisia temppeleitä. – Tunnetut muinaisjäännökset ovat kalmistoja ja rautakautisia asuinpaikkoja.

Ior Bock saa Museoviraston puolesta jatkaa kaivauksia maallaan. Kun alueelta ei ole löytynyt mitään muinaisjäännökseen viittaavaa, ei ole myöskään syytä kieltää kaivamista.

Jos kaivajien työ kaikesta huolimatta tuottaisi tulosta ja kivikasan alta löytyisi jotain, täytyisi työt muinaismuistolain perusteella keskeyttää. Löydöstä pitäisi ilmoittaa Museovirastolle, joka kävisi tarkastamassa paikan. Museovirasto ilmoittaisi maanomistajalle, että alue on rauhoitettu, eikä siellä enää olisi lupa tehdä mitään.

– Alueelta ei varmaan löydy mitään. Mutta kun he löytävät sen kultatien, menemme kyllä katsomaan, Purhonen vakuuttaa.