Huom: Tämä artikkeli on vastine lehden samassa numerossa julkaistuun Juha Javanaisen kirjoitukseen
Uusia näkökulmia Kajaanin muinaishistoriaan: Oliko Kajaanissa linna jo 1200-luvulla?


Kainuun Sanomat 4.8.1996

Tutkijan arvio johtopäätöksistä:

Tutkija Heikki Rytkölän mielestä oheisessa kirjoituksessa on esimerkiksi paikan ja vesistöjen nimiä käytetty liian vapaasti johtopäätösten tekemisessä.

Lähteitä käytetty ilman kritiikkiä

”Tässä on koottu kiinnostavista lähteistä monenlaisia asioita, ja niistä on tehty rohkeita johtopäätöksiä. Kriittisyyttä olisi saanut olla enemmän, sitä ei ole oikeastaan laisinkaan. Kaikenlaisia ja kaikentasoisia lähteitä on käytetty samanarvoisina, tai jos hieman on emmitty niin kuitenkin hyväksytty.”

Näin arvioi oheista artikkelia Kainuun museon tutkija Heikki Rytkölä. Hänen mielestään esimerkiksi Gananderin kirjaan ”Mythologia Fennica” on suhtauduttava kriittisesti. Kirjan nimikin kertoo, että siinä on mytologiaa.

”Javanainen on hyväksynyt siitä sellaistakin tietoa, jolla ei ole tukenaan mitään muuta kuin kansanrunouden viesti ja siinä ollaan sitten jo melkoisissa vaikeuksissa.”

Rytkölän mukaan kansanrunous on sellainen lähde, jota on syytä käyttää monella tavalla, mutta hyvin kriittisesti.

Taustalla voi olla kuninkaankartano

Kirjallisia dokumentteja tai arkeologisia todisteita siitä, että Kajaanissa olisi ollut linna jo 1200-luvulla, ei Rytkölän tiedossa ole. Hän arvelee, että linnaväitteiden taustalla voi olla kuninkaankartano, joka tiettävästi on sijainnut Paltajärven rannalla.

”Siitä on joitakin viitteitä, ja se on voinut kertomuksissa kasvaa suureemmalliseksi linnaksi.”

Rytkölän mielestä Javanainen on sinänsä kiitettävällä tavalla tutkinut eri lähteitä, muun muassa karttoja.

”Mutta kartoissa olevia vesistöjen ja paikan nimiä hän käyttää aika vapaasti. Niistä ei voi tuollaisia johtopäätöksiä tehdä.”

Mielikuvitustakin tarvitaan

Rytkölä ei halua tyrmätä Javanaisen tai muidenkaan harrastajatutkijoiden työtä.

”Ei pidä suoralta kädeltä sanoa, että tämä on huuhaata, vaan on katsottava vakavasti, mitä on esitetty ja olisiko sille löydettävissä todellisuuspohjaakin. Mielikuvituksen reipas lento saattaa joskus synnyttää hyviä ideoita ja teorioita, jotka sitten johtavat yllättäviin tuloksiin.”

Esimerkiksi tästä Rytkölä ottaa Troian löytymisen.

”Mies, jota pidettiin harrastelijana uskoi asiaan ja sieltähän löytyi sitten vaikka mitä.”

Rytkölä sanoo, että on erinomaisen kiitettävää, että historian tutkimus kiinnostaa tavallisiakin kansalaisia. Pelkkien professorien puuhasteluna se olisi hyvin nuivaa.

”Kyllä se on tarkoitettu kaikille harrastukseksi. Varsinkin näinä aikoina, kun on alettu olemaan kovinkin eurooppalaisia, taaksepäin katsominen on hyvin paikallaan.”

Simo Hyttinen