Ior Bockia haastateltiin hänen asunnossaan Helsingin Munkkiniemessä. Tilaisuudessa oli läsnä Iorin ja haastattelijan lisäksi myös Iorin suomalaisia ja ulkomaalaisia ystäviä. Haastattelun suoritti suomalainen historiantutkija, joka haluaa pysyä anonyyminä.

Haastattelussa ei käytetty nauhuria. Koska Iorin vastaukset on rekonstruoitu muistiinpanoista, vastauksissa on käytetty haastattelijan ääntä.

Ior Bockin haastattelu 5.9.2010

Bockin perheen saagaa alettiin kertoa julkisesti 24. helmikuuta 1984 Intiassa. Rhea Boxström kuoli 6. huhtikuuta 1984. Päivämäärien väliin jää yli kuukausi. Oliko Suomessa henkilöitä, jotka olivat tuona aikana yhteydessä Rheaan? Kysyikö kukaan Rhealta Väinämöisen mytologiasta ja Bockin perheen saagasta?

Ei. Läsnä tuolloin 1984 Intiassa oli Iorin tyttöystävä, kaksi muuta suomalaista sekä lisäksi kaksi muunmaalaista ystävää.

Suomessa asuu useita Boxströmejä. Ovatko he sukua tai tuttavia? Onko Rhea tai Rachel kertonut mitään sellaista mikä voisi antaa vihjettä siitä, että muillakin Boxströmeillä olisi säilynyt vanhaa perimätietoa?

Ei.

Onko Rachel tai Rhea maininnut siitä, että kerrottiinko kenellekään perheen ulkopuoliselle ennen vuotta 1984 Väinämöisen mytologiasta?

Ei. Ulkopuolisille ei ole kerrottu ainakaan alfabet-aakkostosta. Sen sijaan Ior ei tiennyt, että onko Robert Ekman (1808–1873) tai Aleksanteri Menshikov (1787–1869) saanut välillisesti jotain yleisluontoisempaa muinaistietoa Strömsön saaristossa oleskellessaan.

Väinämöisen mytologia -teoksen sivulla 13 mainitaan riimukirjoitus. Mitä Väinämöisen mytologia kertoo riimukirjoituksen käytöstä Suomessa? (Käytettiinkö muinais-Suomessa latinalaisia vai riimuaakkosia.)

Sauvakirjoitus ja riimukirjoitus ovat kaksi eri järjestelmää, joista jälkimmäinen muistutti Iorin näkemyksen mukaan lähinnä puumerkkejä. Sauvakirjoitusjärjestelmä ei välttämättä viittaa kirjoitettuun muotoon, vaan voi tarkoittaa myös ajateltua muotoa, ja se on sellaisena ollut käytössä muinais-Suomessa.

Minkälaista ajankulun laskemistapaa muinaissuomalaiset käyttivät ennen kristinuskoa? Mainitseeko Väinämöisen mytologia riimusauvan käyttämisestä ajanlaskemiseen? Käytettiinkö Suomessa kuu- vai aurinkokalenteria?

Almanakka-kalenteri oli aurinkokalenteri, ja lisäksi käytössä oli kuukalenteri. Ajanlaskuun liittyen Ior sanoi vertauskuvauksellisesti paalun kääntyneen jääkauden loppuessa.

Väinämöisen mytologia kutsuu mullistavaa tapahtumaa nimellä ragnarök. Nimi tunnetaan myös skandinaavisesta mytologiasta. Kertooko Väinämöisen mytologia sanan juuria tai sen kirjaimellista merkitystä?

Ra-gnar-ök, jossa gnar on 'jyrsiä' ja ök puolestaan 'autiomaa'.

Väinämöisen mytologian mukaan jääkauden aikana jääalueen ulkopuolella asui 10 trooppista kansaa. Mitkä ne 10 kansaa olivat ja millä alueella kukin niistä asui? Mitä keskinäisiä eroja näillä kansoilla oli?

Vain kolme kymmenestä tunnetaan nimeltä: piiking, narkassul ja sulttaani. Piikingin kansa oli ihonväriltään keltaista ja narkassulin puolestaan ruskeaa.

Mitä Väinämöisen mytologia kertoo kristinuskon, islamin ja juutalaisuuden synnystä?

Ei mitään.

Väinämöisen mytologia -kirjan sivulla 81 kerrotaan viikinkien tulleen vuonna 1061 Etelä-Suomen saaristoon ja ottaneen sinne paenneita aasoja vangeiksi. Minkämaalaisia nuo viikingit olivat ja olivatko he kristittyjä vai pakanoita?

Ior tiesi kertoa vain vuoden 1050 sotaretkestä Suomeen. Hän arveli, että mahdolliset vuonna 1061 vangitut ihmiset olisivat joutuneet viisi vuotta myöhemmin (1066) mukaan Stamfordin sillan taisteluun Englannissa. Vuoden 1050 sotaretkestä Ior kertoi seuraavaa: Suomalaisten ylin johto pakeni veneellä rannikkoa pitkin Ouluun ja sieltä Oulujokea pitkin Kajaaniin. Vihollisten puolella mukana sotaretkellä oli Ruotsista piispa Sigfrid [Pyhä Sigfrid]. Ior arveli mukana olleen piispa Osmundin, mutta totesi kuitenkin, että tämä yksittäinen tieto ei ole peräisin Väinämöisen mytologiasta.

Ior oli kuullut myös suomalaisen tutkijan – jonka nimeä hän ei muistanut – löytäneen Ruotsin riimukivistä tietoja, joiden mukaan samaan aikaan ruotsalaiset olisivat hyökänneet Nokialle ja Hämeeseen. Iorin mielestä hyökkääjät tällä tavalla saartoivat Uudenmaan ja kulkivat Raaseporin-, Helsinge- ja Porvoo-jokia pitkin hävittäen suomalaisten asumuksia.

Minkälaisen kuvan Väinämöisen mytologia antaa ylipäätänsä Skandinaavisten viikinkien suhteista muinaissuomalaisiin?

Muinaisina aikoina oli kolme veljestä: Sven, Dan ja Fin, joista kukin perusti oman kuningaskuntansa. Finin jälkeläiset asuttivat ympyrämaita aina Kiinaan asti. Ior pohti mahdollisuutta, että olisi ollut myös Nor, sillä nimi sopi malliin. Hän totesi kuitenkin, että Svenillä, Danilla ja Finillä ei ollut veljeä nimeltä Nor.

Myöhempinä aikoina viikingit kulkivat Suomeen reittiä Oslon vuono – Narvik – Oulu – Raadelma. (Matka Pohjois-Norjan Narvikista Ouluun kuljettiin sisämaata pitkin.) Turunmaassa sijaitseva Raadelma oli tarkoitettu lännestä tuleville vieraille. Idästä tulevia vieraita varten oli Kyrönlinna Savonmaassa. Etelästä tuleville vieraille oli Saarenmaanlinna Riianlahdella.

Milloin ja miksi viikinkiaika alkoi Väinämöisen mytologian mukaan?

Ior ei osannut tietojensa perusteella kertoa tähän kysymykseen mitään ja pohti yhdessä muiden kanssa mahdollisia syitä.

Mitä Väinämöisen mytologia tietää kertoa Länsi- ja Itä-Roomasta tai muista Alppien eteläpuolisista maista pakana-ajalla?

Iorin mukaan ei juurikaan mitään. Hänellä oli kuitenkin tieto meridiaanista, joka halkoi Kreetan Itä- ja Länsi-Kreetaan.

Onko Ahvenamaa kuulunut pakana-aikana Suomelle vai Ruotsille? Mitä kieltä Ahvenanmaan asukkaat puhuivat ennen ristiretkiaikaa?

Ahvenanmaa oli osa Suomea ja siellä puhuttiin suomea. Ior arveli nykyisten ahvenanmaalaisten olevan etniseltä taustaltaan ruotsalaisia, ja saarien asukkaiden vaihtuneen joskus menneisyydessä.

Millaisia kansoja asui pakana-aikana Viron, Latvian ja Liettuan alueilla?

Suomen yhteyteen kuuluvien ympyrämaiden joukossa oli muun muassa Eestinmaa ja Inkerinmaa. [Katso myös seuraavan kysymyksen vastaus.]

Kertooko Väinämöisen mytologia mitään bjarmeista, tsuudeista, vepsäläisistä tai muista venäjänsuomalaisista kansoista?

Ei yllä mainituilla nimillä. Finin jälkeläiset istuttivat jään alta vapautuneelle peruskalliolle kuusipuita, kaskesivat sitä ja aloittivat viljelyn. Tätä tehtiin laajalla maa-alueella ja näin syntyi ympyrämaita aina ”Kiinan rajalle” asti 9000 vuotta sitten (7000 vuotta ennen ajanlaskun alkua).

Ior kertoi myös, että lehmä, sika, kana, lammas, hevonen ja neljä eri viljalajia saapuivat Suomeen Gotlannista 9026 vuotta sitten, jääkauden päätyttyä.

Kertooko Väinämöisen mytologia syytä siihen, miksi ruotsalaisia siirtyi Venäjälle vuonna 862?

Ior kertoi Ragnar Lodbrokin tarinaa, ja lopulta arveli roslandilaisten pyytäneen heitä perustamaan oman kuningaskunnan Venäjälle. (Epäselväksi jäi, oliko Iorin tiedot peräisin Ragnar Lodbrokista, Väinämöisen mytologiasta vaiko muista lähteistä.)

Minkälaiset suhteet muinais-Suomella oli ruotsalaisten hallitsemaan Venäjään?

Katso edellisen kysymyksen vastaus.

Missä sijaitsivat muinais-Suomen rajat ennen vuotta 862?

Idässä suomalaisia asui Kiinan rajalle asti sen mukaan, miten Nooan, eli Ukon, jälkeläiset olivat asuttaneet maita. Toisaalta muut kansat ovat aikojen saatossa nousseet pohjoisemmaksi.

Väinämöisen mytologiassa kerrotaan yksityiskohtaisesti muinaissuomalaisesta symboliikasta. Oliko muinaissuomalaisilla käytössään lippuja, vaakunoita tai muita vastaavia kansallisia tai kulttuurillisia tunnuksia?

Ior ei tietojensa perusteella osannut vastata kysymykseen, mutta hetken pohdittuaan arveli lippujen olleen käytössä jo muinaisaikana. Hän mainitsi tässä yhteydessä karhun ja kotkan (björn ja örn) symboloivan Seppoa ja Maijaa.

Kertooko Väinämöisen mytologia muuta 1000-luvulla ja sitä ennen eläneiden suomalaisten vaatetyylistä tai pukeutumiskultuurista kuin renkaiden ja korujen käytöstä? (Tatuoinnit tai ihomaalaukset?)

Väinämöisen mytologia ei kerro suoraan asiasta, mutta paratiisiaikana oli niin lämmintä, että ei tarvittu vaatteita. Jääkaudellakin oli lämpimiä vesiä Suomen edustalla. Ior kertoi myös, että ennen vanhaan pidettiin jalassa pitkiä sukkia joiden välissä oli eräänlainen kalukukkaro. (Tämän yksittäisen tiedon alkuperä jäi epäselväksi.)

Lisäksi Ior kertoi tässä yhteydessä, että pakana-aikana valmistettiin kullattuja miniatyyrihahmoja, jotka vietiin kooltaan Uudenmaata suurempaan Pohjaan.

Väinämöisen mytologia mainitsee vanhoja erisnimiä kuten Rafael, Sara, Per, Ella, Frey, Freya, Sampo, Aino ja Lucia. Ovatko nämä nimet mytologian mukaan alkuperältään nimenomaan suomalaisia? Mainitseeko mytologia muita vanhoja suomalaisia henkilönnimiä?

Ior totesi tähän, että vaikea sanoa.

Väinämöisen mytologia -kirjan sivulla 77 kerrotaan lappalaisten muuttaneen noin 5000 vuotta sitten alkuaan Tiibetistä pohjoiseen. Miksi he muuttivat Suomeen ja juuri tuolloin? Kuuluiko heidän asuttamansa Lappi Suomen tai jonkun muun kuningaskunnan alaisuuteen vai oliko se itsenäinen alue?

Lappi on alue, missä joet menevät pohjoiseen. Lappalaiset olivat itsenäistä vuorikansaa; he eivät eläneet muiden kuninkaiden alaisuudessa, ja heillä oli omat heimopäälliköt. Lappalaisten asuttama alue ei ollut asutettu ennen heitä, joten he eivät ajaneet ketään pois tieltään. He ovat kotoisin Tiibetistä. Heidän saapumisaikaansa pohjolaan ei tunneta tarkasti. Ior totesikin, että se voi olla yhtä hyvin 9000 kuin 5000 vuotta sitten. Sana Lappi tulee sanasta lapp ('tilkku' tai 'lappu'), joka tarkoittaa joen varrella olevaa maa-aluetta, joka on varattu poroille. Lappalaiset palvoivat Suur-Junkkaria, joka on vuorella asuva ukko. Ior arveli siinä olevan lappalaisten yhteyden muinais-Suomeen.

Kuinka vanha sana jumala on ja mitä se merkitsee? Onko sanaa käytetty jo pakana-aikana pakanallisessa merkityksessä?

Iorilla ei ollut tietoa tästä. Tämän jälkeen käytiin yhdessä keskustelua Ahvenanmaan Jomalasta ja Jumista.

Kertooko Väinämöisen mytologia sitä, että mistä tulevat ruotsalainen kolmen kruunun symboli ja venäläinen kaksipäisen kotkan symboli?

Ei kerro. Ior oli lukenut jostain (unohtuneesta) lähteestä, että Savonlinnassa olisi ollut aikoinaan kaksipäinen kotka symbolina. Ior pohti tunnuksen kaksipäisyyden yhteyttä ihmisruumiin ylä- ja alapäähän, mutta ei osannut tarkemmin kertoa mitään symbolista. Kolmen kruunun symbolista Ior tiesi kertoa, että kruunut kuvaavat sveeoja, gootteja ja vendejä. Ior mainitsi myös ohimennen 1250-lukulaisen sinetin, jossa oli ollut hahmo, jolla oli leijonan ruumis ja karhun pää sekä lisäksi kuvattuna 19 'sydäntä' ja kolme 'palkkia'.

Väinämöisen mytologia mainitsee Yggdrasil-puun. Se tunnetaan myös skandinaavisessa mytologiassa. Onko puu symbolinen vai onko jossain päin Etelä-Suomea oikeasti kasvanut pakana-aikana puu nimeltään Yggdrasil?

Iorin mukaan ei ollut mitään tiettyä nimettyä puuta. Mytologian Yggdrasil on saarnipuu ja saarnipuut olivat pyhiä puita, joskin arvoasteikossa korkeimmalla paikalla oli tammipuu.

Kertooko Väinämöisen mytologia, että mistä syystä Anund Jakob kuoli vuonna 1050 Suomessa?

Ei.

Väinämöisen mytologia -kirjassa mainitaan vuoden 1155 ristiretki Länsi-Suomeen. Tunteeko mytologia Lallia tai piispa Henrikiä?

Iorin mukaan mytologia ei tunne edellä mainittuja henkilöitä. Vastauksesta jäi hieman epäselväksi, että tunteeko mytologia ollenkaan ensimmäistä ristiretkeä Suomeen.

Mitä Väinämöisen mytologia tietää kertoa suomalaisten puolustusjärjestelyistä ristiretkiaikana?

Ei yhtään mitään. Ior uskoi itse, että suomalaiset eivät puolustautuneet vaan antautuivat.

Yleisesti ajatellaan Suomen ruotsinkielisen väestön olevan ainakin osittain ruotsalaisperäistä. Mainitseeko Väinämöisen mytologia tai Bockin perheen saaga mitään ruotsalaisista muuttajista?

Ei. Muuttoliikettä on kuitenkin ollut kahteen suuntaan: sukunimeltään ~son-päätteiset ovat ruotsalaisia ja kaikki sukunimeltään ~ström- sekä ~gren-päätteiset – ynnä muut vastaavat – ovat alkujaan Suomesta. Myös nekin jotka asuvat Ruotsissa.

Lyötiinkö pakana-Suomessa omia kolikoita?

Ensin pohjolassa valmistettiin ihmisen koko vartaloa kuvaavia miniatyyripatsaita. Myöhemmin niin sanotuilla 'jättiläisillä' – jotka olivat eräänlaisia ulkomaalaisia diplomaatteja – oli mukanaan kultalevjä (guldbläck), ja lopulta eri Pohjoismaiden hallitsijat jakoivat kolikoita, joissa oli heidän oma kuvansa. Ior mainitsi, että yllämainittuja kultalevyjä on löydetty viikinkimaista.

Mainitseeko Väinämöisen mytologia mitään pakana-Suomen kauppayhteyksistä muihin maihin?

Pakana-aikana kauppayhteyksien avulla tuotiin Intiasta Suomeen silkkiä sukkiin, riisiä ruuaksi sekä kardemummaa, pippuria ja muskottia mausteiksi.

Tässä kohtaa Ior palasi aiemmassa kysymyksessä käsiteltyyn pukeutumiskulttuuriin ja mainitsi, että ennen vanhaan käytettiin pellavasukkia ja yläluokilla oli silkkisukkia. Yleisellä tasolla materiaaleina käytettiin villaa, pellavaa, hamppua ja nokkosta. Vuohista saatiin säämiskänahkaa, josta tehtiin ainakin housuja. Ior arveli valkoisten lampaiden olleen suositumpia kuin mustien, koska niiden villaa oli mahdollista värjätä.

Mitä Väinämöisen mytologia tietää kertoa pakana-ajan yhteiskuntarakenteista? Oliko Suomessa, Venäjällä tai Skandinaviassa orjia? Olivatko savupirttiläiset orjia? Tekivätkö suomalaiset orjakauppaa?

Väinämöisen mytologia ei mainitse mitään aiheesta. Ior kertoi, että myöhempinä aikoina käytetty sana 'maaorjuus' tarkoittaa sitä, että jokaisen maaorjan tuli kuolla samalla seudulla kuin missä oli syntynytkin. Myöhemmin teollisuus tarvitsi paljon työläisiä, joten tästä järjestelmästä luovuttiin.

Mitä kirjoja luit Intiassa (Väinämöisen mytologia s. 7)?

Ior kertoi lukeneensa vain 1700-lukua käsitteleviä kirjoja. Esimerkkinä hän mainitsi ettei lukenut edes 1600- tai 1800-luvuista kertovia kirjoja.

Tiedätkö, keitä olivat saksalaiset Karl Maria Wiligut tai Hugo Reinhold Karl Johann Höppener (taiteilijanimeltään Fidus)?

Ei tiennyt.

Tunteeko Väinämöisen mytologia Kullervoa tai Joukahaista?

Ei tunne.

Tunteeko Väinämöisen mytologia eri metallien käyttöönottoaikoja Suomessa?

Ei tunne.

Muita huomioita:

Ior painotti koko haastattelun ajan alfabet-aakkoston tärkeyttä ja sitä, kuinka se muodostaa Väinämöisen mytologian ytimen. Keskustelun aikana tuli ilmi myös sellainen mihinkään kysymykseen erityisemmin liittymätön yksityiskohta, että pohjoisnapa on ollut aiemmin nimeltään Pohjannapa.

Tilaa oma kappaleesi!
Bockin perheen saaga
Ior Bock (kovakantinen – 1996)
€ 32,00 (sis. postituksen)